TÄSTÄ EI PUHUTA MARI KONDOLLE!




sisustustyyny
Koti on konmaritettu jo kuukausia sitten. Makuuhuoneen nurkassa nököttää kuitenkin häpeäpilkku (okei, myönnetään, on niitä pilkkuja nähty arjessa jo muitakin): se viimeinen kassi kierrätettäviä vaatteita, jota kukaan ei enää jaksanut viedä minnekään. Sinne se sitten jäi: pölyn kerääjäksi. Mielessäni näin jo Mari Kondon tiukka ilme silmissään, ruoskaa heilutellen…

Lopulta päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja viedä kassin Fidan keräyslaatikkoon. Vilkaisin vielä viimeisen kerran läpi kassin sisällön. Katseeni pysähtyi judopuvun yläosan kohdalla. Puku oli päätynyt meille lastemme serkuilta heiltä saatujen vaatteiden joukossa. Koska kukaan ei meillä innostunut judosta, päätyi puku Konmaritettavien vaatteiden hylkykuormaan ja lopulta osaksi sitä surullisenkuuluisaa, viimeistä Konmaritus-kassia.

Tunnustelin judopuvun materiaalia: onpas tässä kaunis pinta ja todella napakka, hyvä materiaali! Hmmm… Kyllä, ihan täydellinen materiaali pieneen sisustustyynyyn! Kaikenlaiset hybridijututhan on nyt muutenkin in, niin miksikäs ei. Mielessäni näin jo sisustuslehtien otsikot: "Ensi kevään sisustustrendeissä kohtaavat Judo ja Design." Markkinointi-ihmisenä huomasin jo miettiväni tuotenimeä Ju-Do-Design, You-Do-Design... Släp! Pieni henkinen litsari ja palauduin takaisin maan pinnalle. Mutta kivahan siitä silti tuli - vai mitä! :)


HELMI SIROLAN KORTEISTA JOULUKALENTERI


Enää muutama päivä ja arkiaamut ovat lapsille taas vajaan kuukauden verran yhtä juhlaa. Meidän perheessä lapsille ilmaantuu yleensä useita joulukalentereita mummoilta ja kummeilta. Se pääkalenteri on kuitenkin ollut esikoisen joulukalenteri-ikäisyydestä lähtien Vipsu-tontun tähdittämä tarinallinen kalenteri. Vipsun viestit odottivat aina aamuisin tulitikkuaskeista tehdyissä pikkulokeroissa. Nyt kun tonttujutut eivät enää 9-vuotiaalle uppoa, ajattelin uudistaa pikkusiskoa varten myös kalenterin puitteet.

Kalenterin kehikkona toimii metallinen ritilä, jonka löysin aikanaan kierrätyshuoneestamme. Se lienee aiemmin ehkä kanin häkin osa. Kalenterin "luukut" taittelin voimapeperista ja niiden päälle teippasin irrotettavat suloiset hahmot. - Ne ovat peräisin Helmi Sirolan supersöpöistä korteita, jotka julmasti pistin palasiksi. Siihen on kuitenkin hyvä selitys: joulukalenterin oheistuotteena lapset saavat kasata kortin osista pienet palapelit.

Kalenterin kiinnikenipsut ovat Tigerista. Niiden liitutaulupintaan poikamme piirusteli kalenterin numerot ja auttoi muutenkin kalenterin kasaamisessa.

helmi sirolan kortit



Kalenterin ideana on se, että jokaisesta luukusta löytyy aina aamulla viesti Vipsu-tontulta sekä vihje, jonka perusteella lapset löytävät pienen makean herkun jostain päin kotiamme - toisinaan myös kodin ulkopuolelta. Noh, yhtäkään osaa tarinasta ei vielä ole kirjoitettu, mutta vuosien perinne jatkukoon eli aina edellisenä iltana...

Tonttutarinoiden sepittämiset jakavat mielipiteitä, mutta meillä tonttuja on kyllä käynyt jouluaikaan aina ja se legendaarisin on Vipsu-tonttu, jonka tarinaa olen jatkanut joka vuosi. Vipsun tarina sai oikeastaan alkunsa jo noin 16 vuotta sitten. Olen aina rakastanut tarinoiden keksimistä ja niinpä sain päähäni tarjota yhdelle päiväkodille tarinallista joulukalenteria. Sen päätähtenä oli muistinsa menettänyt Vipsu-tonttu, joka kääntyi lasten puoleen viestin muodossa ja pyysi apua muistinsa palauttamiseen.

Lasten piti tehdä mm. erilaisia jouluaskarteluja, laulaa joululauluja jne. jotta Vipsu muistaisi, mistä joulussa on kyse. Jokaiselle päivälle oli joku tehtävä, joka auttoi Vipsua palauttamaan muistinsa. Tarinan loppupaikkeilla lapset etsivät päiväkodin pihalta tulitikkuaskiin piilotetun, tulitikuilla kudotun pienen pätkän punaista neulosta. Se oli joulun puna - lahja, jonka jokainen tonttu saa syntyessään, mutta jonka Vipsu oli onnistunut kadottamaan ja sen vuoksi menettänyt muistinsa. Lapset olivat tästä koko tarinasta todella haltioissaan ja muistelivat kuulemma Vipsu-tonttua vielä todella pitkään joulun jälkeen.

Vipsu-tontun tarina saa nyt siis jatkoa kolmevuotiaan tyttömme elämässä. Tällä kertaa tosin ajattelin pikkuisen vihjailla alusta saakka, että tämä on vähän niin kuin kirja - ei siis ihan täysin totta.

joulukalenteri

omatekoinen joulukalenteri

Tarinoista puheenollen. Joskus olenkin sivulauseessa maininnut, että minulla on työn alla lasten kirja. Humoristinen agenttitarina. Sen kirjoittaminen keskeytyi siinä kohtaa, kun heittäydyin täysillä tähän blogihommaan. Joulun paikkeilla olen kuitenkin ajatellut pitää pienen bloggauspaussin ja nimetä sen ihan virallisesti kirjoituslomaksi. Haluan viimeistellä kirjani. Se on omistettu esikoisellemme ja sen huumori ei enää kauaa häneen pure. Niinpä haluan saada sen valmiiksi niin kauan, kun sen tyylilaji vielä edes pikkuisen istuu hänelle. Tuntuisi hullulta jättää se kesken, sillä olen kirjoittanut siitä jo ainakin 3/4. 

Olen päättänyt, että kirjoitan kummallekin lapsellemme omat kirjat. Jos joku ne innostuu julkaisemaan, niin mahtavaa! - Jollei, niin ainakin niistä jää mukava muisto lapsillemme.

Monen muunkin käsityöbloggarin katseet kääntyvät nyt joulua kohti. Ohessa pientä listausta iloksesi muiden blogien jouluaiheisista jutuista:

Blogi-joulukalenterit tiedossa ainakin näissä:


Jouluaiheisia juttuja/postauskokonaisuuksi:


Loppuviikosta sitten palataan taas siihen lupailemaani kuusiteemaan, jonka ensimmäinen osa oli siis tämä, moderni kuusiryijy. Se pilkahtaakin tuossa postauksen ekassa kuvassa.

Onkos teillä joulukalenteritraditioita? Teetkö itse vai ostatteko kaupasta?

OSALLISTU #JOULUTEKONI
Jaa oma toteutuksesi Kototeon ohjeista tai ihan mikä tahansa itse toteuttamasi jouluinen koriste- tai lahjaidea Instagramissa hashtagilla #joulutekoni. - Kaikkien kuvansa jakaneiden kesken arvotaan palkintoja. - Niistä myöhemmin ja tarkemmin Instagramin puolella.

Lisää jouluaiheisia käsityö- ja askarteluideoita löydät täältä, KLIK!

MODERNI KUUSIRYIJY VANHASTA NAHKATAKISTA

moderni kuusiryijy

Oi kuusipuu! Kototeon joulujutut jatkuu ja nyt muutaman postauksen verran teemana on kuusi - erilaisissa muodoissaan. Tässäpä sikermän ensimmäinen: vanhasta nahkatakista ja vyöstä tehty moderni ryijy. Ripustuspuukin on kierrätetty: se on pätkä parvekkeen seinustallamme olleesta isosta oksasta, jonka ympärille köynnöskasvit ovat kiipeilleet kesäaikaan. Oksa oli niin kauniisti ajan harmaannuttama, että halusin ehdottomasti hyödyntää sen tähän. Näyttävyydestään huolimatta tämä koriste on hyvin helppotekoinen - osaat varmasti, jos haluat kokeilla! 

TAMPEREEN KÄDENTAITOMESSUJEN PARHAAT PALAT

Annariikka Qvist



Takana on elämäni ensimmäiset Tampereen kädentaitomessut. Tässäpä koostetta itselleni mieleenpainuvimmista messujutuista. Postauksen loppupuolella on myös ituitiivisen vainunenäni bongaama ennakkotieto aivan uudesta kuosimaailman tulokkaasta! :)

Klo 6:30
Heräsin perjantaiseen messuaamuun samanlaisissa tunnelmissa kuin lapsena ollessani lähdössä elämäni ensimmäiselle etelän lomamatkalle. Olisi tehnyt mieli heittää heti aamutuimaan pari volttia sängyllä ja hihkua kaikille: "joko mennään, joko mennään!" En tiedä, kuinka iso osa junalla Helsingistä Tampereelle matkanneista oli matkalla samaan paikkaan, mutta ainakin sekä vieressäni että edessäni heiluteltiin puikkoja tiuhaan tahtiin. Olisin oikeastaan halunnut kannustaa koko vaunun pieneen aaltoliikkeeseen ja huutaa, että "kaikki ketkä on menossa kässämessuille sanoo Yeeeah". Hillitsin kuitenkin itseni. ;)


TERVETULOA TAMPEREEN KÄDENTAITOMESSUJEN "ETKOILLE"!

Iik, ne on ihan kohta täällä! - Tampereen kädentaitomessut. Vielä pitäisi malttaa yksi päivä työelämää tai mitä tahansa muuta arkista ja sitten meidät käsityöihmiset päästetään irti! Koska odottavan aika on pitkä, halusin tehdä ennakkokoosteen kiinnostavista (no, kaikkihan ne oikeasti sitä on) näytteilleasettajista. Siellä väentungoksessa kun ei aina kuitenkaan kaikkea pysty näkemään ja huomioimaan, niin tässäpä meidän kaikkien iloksi pientä tärppilistaa! Pistäpä siis glögit lämpiämään, ota lokoisa asento ja vietä mukava hetki käsityömessujen "etkoilla". :)

Lista keskittyy kankaita ja ompelutarvikkeita myyviin yrityksiin, lankakauppoihin ja onpa mukana yksi askarteluunkin liittyvä yritys. Mukana on myös monta ihanaa käsityöalan yritystä, jotka ovat tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana Tampereen messuilla. Tärpit ovat jokaisen näytteilleasettajan itsensä kirjoittamia eli heidän suillaan puhuttuja. En ole niitä sen kummemmin muokkaillut.



MELKEIN ALASTI


Tämä on pieni askel ihmiskunnalle, mutta suuri minulle. Neuletyö. Valmis. Siitäkin huolimatta, että pitkin matkaa kuulin neuledemonin kuiskivan korvaani: ”psst… ommellen olisit jo perillä”. 

En muista, olisinko saanut yhtäkään neulottua työtä valmiiksi sitten koulun käsityötuntien. Kuten jossain postauksessa aiemmin mainitsin: neulomishistoriaani kuuluu paljon aloituksia, mutta nolottavan vähän lopetuksia. Yksi omituisimmista seikoista on se, että osa neuletöistäni on jäänyt kesken jopa aivan viimesenteillä! Konmaritukseni yhteydessä heitin lopulta pois mm. säärystimet, jotka olin aloittanut parikymppisenä, saanut valmiiksi ensimmäisen ja toisenkin noin paria senttiä vaille – ja silti kiinnostus oli lopahtanut ennen valmistumista! 

Olen aina ollut nopean toiminnan nainen. Neulominen on tuntunut luonteelleni aivan hiiitaaaltaaaa… Mielenkiinto ei vain ole jaksanut pysyä yllä. Viime talvena kuitenkin päätin, että haluan oppia neulomaan ja virkkaamaan – ja ennen kaikkea toivon, että voisin tykästyä kumpaankin lajiin. Kiireisen arjen vastakohdaksi neulominen ja virkkaus tarjoavat tervetulleen kontrastin: Slow-kässäilyä pikatempoilun sijaan. :)

IHAN LOISTAVA PIPO!

heijastava pipo
Oman elämänsä supersankari: näkymätön nainen. Jos hyvin käy, saatat nähdä hänen vilahtavan ohi yön pimeydessä lailla varjon yön. Kunnes... Kaboom! - Taika on poissa. Hän on muuttunut näkyväksi! 

Päätin, että on aika astua ulos varjoista ja tulla näkyväksi edes osittain. Henkinen heijastinallergiani osoittaa nyt hyvin vahvoja lieventymisen merkkejä. Ensimmäinen askel oli loistava laukku ja toinen tämä: loistava pipo. 

OMPELUA ENKUKSI - OMPELUHARRASTAJAN SANAKIRJA


Internetin ja sosiaalisen median myötä käsityömaailma on muuttunut kansainvälisemmäksi ja englanninkielisiä ohjeita on yhä enemmän saatavilla. Tehdäksemme sen helpommin lähestyttäväksi kokosimme suomi-englanti-suomi kässäsanaston. Sanakirjamme tarkoituksena on olla niin täydellinen, että sen avulla pystyy tekemään englanninkielisiä ohjeita ja se helpottaa käsityöharrastajien kanssakäymistä sosiaalisessa mediassa. Sanaston myötä kielimuuri ei ole enää esteenä tutkimusmatkalla käsitöiden ihmeellisessä maailmassa.

Sanastolla on kolme erillistä osaa: ompelu, neulonta ja virkkaus. Teimme sanakirjoista niin täydelliset kuin vain osasimme, mutta jos huomaat siinä puutteita, niin kerrothan meille siitä. Sanakirjaa päivitetään jatkuvasti ja keräämme siihen lisää sanoja. Sanat ovat perusmuodossa.

Sanaston muut osat:

Ihan oikea blogi / virkkaus
Mehukekkerit / neulonta

Käsityöiloa!

T. Johanna, Veera ja Sanna 


JÄTTIKANELEISTA TUOKSUVA KORISTEKUUSI


kanelikuusi
Mitä syntyy, kun yhdistetään jouluinen tuoksu ja muoto? Tittididii: kanelikuusi! Seinille ripustettavia laudoista ja oksista rakennellut kuuset ovat olleet jouluajan hitti jo useana vuonna. Nähtyäni etnisessä ruokakaupassa jättikokoisia kanelitankoja, alkoi vimmattu ideointi. - Kyllä, niistä tulisi kuusi! Tyylillisesti tämä on itse asiassa sellainen, että se toimii ilman valoja sisustustauluna joulun jälkeenkin. - Tykkään! 

Kuusi on kasattu vanhan puulevyn päälle, joka oli alunperin tekemäni taulu. Maalasin sen valkoiseksi kaapista löytyneillä maalinjämillä ja liimaisin tuoksuvat kanelitangot paikoilleen. Lopuksi koristelin kuusen valoilla ja kullanvärisiksi maalatuilla tammenterhoilla. Siinääpäs se. Tammenterhokoristeisiin löydät ohjeen postauksen lopusta.